Saavuimme sekalaisen seurakunnan tähdittämänä Nizzaan torstai illalla lentäen Frankfurtin kautta (halvempaa kun on näin). Kuljetus hotellille josta kaikessa viihtyväisyydessään puuttui kilpailijan kannalta yksi oleellinen asia: Ilmastointi! Note to self - jatkossa tarkista että hotellissa on AC. Torstaina hieman ruokaa naamariin ja unten maille. Perjantaina sitten aamulla reippaana aamu-uinnille, ilmottautuminen (joka muuten sujui varsin mallikkaasti ja oheistuotteet olivat varsin OK), pyörän kasaus ja testaus (toimii kuin buick).
Launtaista vielä muutamia viime hetken tarpeita (aurinkorasvaa, rakkolaastareita jne.) mutta yleisesti lauantaista muistikuvat ovat hieman hämärät. Muistan kuitenkin pyöräni vieneen kisa-alueelle omassa slotissani. Voisi jopa sanoa että hieman jännitti. Unta yritettiin saada jo klo 9 aikaan mutta muistan katsoneeni kelloa vielä puoli kaksitoista. Jälleen kerran voisi sanoa että jannityksellä oli jotain tekemistä asian kanssa. Mutta kyllähän se uni sieltä sitten lopulta tuli...
Sunnutaiaamuna kello soi 3:45 kisaa odotellessa. Mestareiden aamupala (kaksi energiapatukkaa, mysliä ja jugurttia + urkkajuomaa), aurinkorasvaus, vaseliinia hiertymäkohtiin, kisa-asu päälle ja off we go. Aamun pimeässä kisa-alueelle, pyörän tarkastus, märkäpuku päälle ja odottelua. Pieni pulahdus ja muutama sata metriä lämmittelyä ja sitten maan kamaralle odottelemaan. Ensin päästettiin ammattilaiset matkaan 5 min. etumatkalla ja sitten olikin aika lähtölaukaukselle...
Lähtö oli kaaottinen verrattuna Suomen kisoihin, normaalin päälleuinnin, tönimisen ja osumien määrä oli moninkertainen verrattuna esim. Joroisille. Weismulleriä kehiin ja pää pinnalla kroolaten eteenpäin ekat sata metriä. Tuon jälkeen alkoi helpottaa ja pääsin mukavaan uintirytmiin, navigoinnista ei ollut hajua, mutta sellaisessa silliparvessa mentiin ettei siitä kauheasti tarvinutkaan välittää. Aika kovaa puskin menemään ja useassa "imussa" pääsi hyvin uimaan. Tavoitteeni oli uida ensimmäinen 2,4 legi n. 45min ja kun pääsin rantaan oli kello juuri sen. :D Keskisyke oli ehkä hieman korkeampi kuin mitä hain, mutta annettiin mennä. Toinen legi sujui jo väljemmillä vesillä ja uinnissa pääsi entistä parempaan rytmiin. Tuntui että vauhti pysyi hyvänä muttei tarvinnut enää ponnistella niin paljon sen eteen. Ja niin se ranta koittikin edellä omasta ihanneaikataulusta. JEE!!!
- Laji: Uinti
- Matka: 3800m
- Aika: 1:11:31
Pyöräilyssä päätin ottaa rauhallisesti ja seurata ennenkaikkea sykettä. Rauhallisesti liikeelle ja syke pysyi alhaisena vaikka vauhtia tuntui olevan kohtuullisesti (porukkaa tuli selkä edellä vastaan). Ensimmäisen rauhallisen tasamaan osuuden jälkeen otettiin heti porukasta mittaa kunnon 12% nousulla (vain 500m). Pienimällä vaihteella mentiin ja silti sai kepittää tosissaan tuohon mäkeen tangolta. Pitkissä loivissa ylämäissä porukkaa tuli ohi kohtalaisen paljon, itse keskityin pitämään sykkeet kurissa (alle 140). 50km jälkeen vuorossa olikin Col de Ecre eli 20km nousu jossa sai mennä lähes pienimällä vaihteella. Itse pidin suunnattomasti tuosta kiipeämisestä. Maisemat olivat aivan upeat ja hyvin nousi ylämäkeä ylöspäin, joskin täytyy myöntää että kun huippu häämötti huomasi ettei Suomessa ihan vastaavia mäkiä ole. Jalat eivät nimittäin olleet sitä mieltä että vielä poljettaisiin 110km, varsinkin kun huipulta ei käännytti laskuun vaan tasamaan osuuteen. Tuon osuuden jälkeen jonkin verran laskua, tasamaata ja oltiinkin jo puolivälissä. Sitten vielä viimeinen ylämäki ja lasku sai alkaa n. 125 km kohdalla. Alamäkiajo oli kivaa ja jalkoihin palautuikin tuon aikana runsaasti voimia. Koko ajan pidin mielessä että marathon odottaa joten himmaa, himmaa. Viimeinen tasamaan pätkä sujuikin ihan reippaasti ja niin oli se minun "pahin" osuuteni takana. Huolto toimi matkalla oikein mallikkasti (joskin mielestäni pisteet eivät olleet aivan siellä missä kartassa oli merkitty) ja oma tankkaustaktiikkakin pelasi mainioisti (joskin nesteitä meni varmaan liikaa, kun piti pysähtyä 2krt tyhjennyksellekin - ja en ajatellut suorittaa sitä vauhdissa). Metodini oli yksi geeli tai ½energiapatukka 30 min. välein, urheilujuomaa huikka 5min. välein + vettä tarvittaessa kun siltä tuntui. Worked for me! :D
- Laji: Pyöräily
- Matka: 180 km
- Aika: 6:40:35
Juuri kun juoksemaan pääsi niin voittaja oli 2 km maalista. Ei siis kuin 40km kirittävää maailman huipulle. :D Juoksussa huomasi että energiaa oli pyörässä säästelty. Reipasta vauhtia pääsin aloittamaan ja mieli olisi tehnyt juosta lujempaakin mutta jälleen kerran seurasin sykettäni. Syke asettikin 10,5km aina 1h vauhdille ja ensimmäiset 3 kierrosta nakutinkin tasantarkkaan tuota tunti per kierros vauhtia. Taktiikkani oli että kaikki huoltoasemien välit juoksen ja ainoastaan huoltoasemilla on "oikeus" kävellä ja tätä taktiikaa pystyinkin noudattamaan viimesen kiekan puolin väliin asti jolloin ei vaan kyennyt juoksemaan kokonaista väliä ilman 100m kävelyä välissä. Juoksussa erityistä voimaa sai läheisten ja vieraidenkin kannustuksesta. Suomalaiset voisivat ottaa hieman mallia. :D Viimeisen kierroksen puolivälin jälkeen tiesi jo että ei hemmetti, tulen selviämään maaliin ja kummasti viimeisten kolmen kilsan aikana askel alkoi taas kevetä. Kun loppusuora koitti niin olin totaalisessa huumassa! Tuuletin ja huusin kuin viimeistä päivää ja kuulin selostajan sanovan nimeni. Hyppy maaliviivan yli ja ylpeänä voi sanoa: I AM IRONMAN!
- Laji: Juoksu
- Matka: 42,2 km
- Aika: 4:03:28
- Laji: IRONMAN
- Matka: 3,8 - 180 - 42,2 = 226 km
- Aika: 12:15:40
Harjoituspäiväkirjan alkuperäinen tavoite on nyt saavutettu, mutta urheiluhullu taitaa jatkaa harjoitustensa kirjaamista tänne edelleenkin sillä mistäs sitä tietää mitä haasteita tulee jatkossa eteen. Nizza kiittää ja kumartaa, hyvä Ironman venue ja hyvin järjestetty kisa.
-Urheiluhullu ja nyt myös Todellinen Teräsmies-
